Suomi siirtyy kasinolisenssijärjestelmään vuoteen 2026 mennessä

Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Eduskuntavaalit alkavat olla Suomessa jo kaukana takana, ja nyt on pitkien hallitusneuvotteluiden jälkeen hallituskin kasassa. Kokoomuslaisen pääministerin Petteri Orpon johdolla muodostetun hallitusohjelman mukaan Suomessa tullaan rahapelien suhteen siirtymään viimeistään vuoden 2026 alussa osittaiseen lisenssimalliin. Tässä artikkelissa kerromme lisää tulevista muutoksista sekä luomme katsauksen rahapelien tämänhetkiseen tilanteeseen Suomessa.

Hallitusohjelmassa esitetään monopolin purkamista

Uuden suomalaisen hallituksen hallitusohjelma julkaistiin viikko sitten perjantaina 16. kesäkuuta. Politiikasta enemmänkin kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa kyseiseen ohjelmaan ja Suomen yhteiskunnan seuraavan neljän vuoden tulevaisuuteen.

Meitä Slotsoolla tietenkin kiinnostaa ennen kaikkea se, millaisia muutoksia Kokoomuksen johtama oikeistohallitus on suomalaiseen rahapelijärjestelmään kaavaillut. Jo parin vuoden ajan julkisuudessa on nimittäin puhuttu tarpeesta muokata järjestelmää tehokkaammaksi ja toisaalta myös vastuullisemmaksi.

Viimein saatujen tietojen mukaan Veikkauksen monopoli tullaan kuin tullaankin purkamaan niin sanotun lisenssijärjestelmän tieltä. Lisenssijärjestelmän ideana on, että pelien toimeenpanon vastuu eriytetään useille suurin piirtein samalla viivalla oleville toimijoille, joilla kaikilla on oikeus tarjota pelipalveluitaan maamme asukkaille.

Aivan kokonaan ei Veikkauksen monopoliasemaa kuitenkin tulla purkamaan. Hallitusohjelman mukaan sekä lottopelit että fyysiset peliautomaatit tulevat edelleenkin pysymään kotimaisen valtiojohtoisen yrityksen etuoikeutena. Markkinan vapauttaminen tulee siis käytännössä koskemaan ainoastaan netin kautta pelattavia kasinopelejä sekä nettivedonlyöntiä, mitä tosin sitäkin voidaan pitää jo varsin mullistavana muutoksena.

Markkinan vapauttamisen lisäksi hallitusohjelmassa kerrotaan, että myös Veikkauksen peliautomaattien siirtämistä erillisiin valvottuihin tiloihin selvitetään.

Muutos kuplinut pinnan alla pitkään

Valtion omistamaa Veikkausta on vuosien varrella keitetty useissa liemissä. Kenties kaikkein vahvimmin soppa kuitenkin alkoi kiehua yli vuonna 2019, kun Veikkauksen kyseenalainen mainonta nousi lehtien otsikoihin ja kansan laajaksi puheenaiheeksi. Veikkaus oli joutunut vetämään radiosta pois mainoksen, jossa rahapeleistä innostunut pelaaja soitti psykologille kysyäkseen, oliko sopivaa hakea jännitystä rahapelaamisesta. Psykologin vastaus oli mainoksessa luonnollisestikin myöntävä.

Veikkauksen radiomainos koettiin tahdittomaksi suhteessa Suomessa valitettavan yleiseen peliongelmaan. Mainoksen kommentoitiin lähestulkoon pitävän pilkkanaan peliriippuvaisia ja suhtautuvan vakavaan asiaan sopimattoman kevyesti.

Kohun myötä moni Veikkaus-kriitikko vaati monopoliyritystä tilille teoistaan. Euroopan unionikin kun on sallinut valtiolle monopoliaseman nimenomaan siksi, jotta se voisi sillä helpommin pitää pelaamisen mahdollisimman turvallisena ja vastuullisena. Yksinoikeusjärjestelmän edellytysten ei siis koettu täyttyvän tilanteessa.

Veikkauksella on erinomaiset edellytykset menestyä myös uudessa järjestelmässä. Meillä on osaamista ja ammattitaitoa pärjätä myös kovassa kansainvälisessä kilpailussa.Olli Sarekoski

Osalle kritisoijista tuli yllätyksenä, kuinka Veikkaus kykeni lopulta kääntämään tilanteen osittaiseksi voitoksi. Veikkauksen puolelta yrityksen asemaa kommentoitiin vaikeana, sillä vastuullisen pelaamisen tavoitteistaan huolimatta Veikkaukselta odotettiin myös suuria tuloja edunsaajille. Veikkaus toisin sanottuna joutui mielestään toimimaan kohtuuttoman tiukoissa raameissa, minkä vuoksi myös Veikkauksen Olli Sarekoski ilmoitti lopulta kannattavansa monopolin purkua.

Veikkaus menettänyt paljon markkinaosuutta ulkomaille

Vaikka Suomen valtiolla onkin jo vuosikymmenien ajan ollut yksinoikeus rahapelien toimeenpanemisen rajojemme sisällä, ovat netissä päteneet erilaiset säännöt. Esimerkiksi MGA-kasinot eli Maltan peliviranomaisen lisenssillä operoivat pelisivustot pystyvät täysin laillisesti tarjoamaan pelejään suomalaisille netin kautta. Arpajaislain nojalla on toistaiseksi voitu kieltää ainoastaan pelipalveluiden mainostaminen suomalaisille.

Siinä missä Veikkaus on ollut pakotettu toimimaan vastuullisesti ja sitä on muun muassa kielletty jakamasta kasinobonuksia asiakkailleen, on Suomen rajojen ulkopuolella vallinnut paljon vapaampi meno. Ylipäätään kilpailu netissä toimivien kasinoiden välillä käy niin kuumana, että kaikki ulkomaiset toimijat joutuvat pistämään parastaan saadakseen asiakkaita palveluihinsa.

Veikkaus on monopolistaan huolimatta vähitellen joutunut ahtaalle ulkomaisten kilpailijoidensa edessä. Maltan kasinoiden lisäksi alalle on viime vuosina saapunut myös Viron vero- ja tulliviraston lisensoimia pelisivustoja, jotka ovat niin ikään nakertaneet palaa Veikkauksen piiraasta.

Erityisesti Veikkauksen digipelaamisen markkinaosuuden laskeminen lähelle 50 prosentin rajaa on saanut paitsi poliitikot, myös Veikkauksen liikkeelle.

Rahapelimarkkinat toteutettu eri tavoin eri maissa

Suomi ei suinkaan ole ainoa valtio, joka on viimeisen parin vuosikymmenen aikana joutunut tekemään merkittäviä päätöksiä rahapelaamisen tiimoilla. Pelaamista on pyritty suitsimaan vaihtelevin tuloksin myös monessa naapurimaassamme.

Norjassa päätettiin lähteä jo vuonna 2008 täydelle kieltolinjalle. Tuolloinen täkäläinen hallitus kielsi kokonaan pelaamisen muissa kuin valtion omistamissa palveluissa. Kieltoja ei kuitenkaan otettu mielellään vastaan, ja niinpä Norja on sittemmin yrittänyt estää myös rahansiirtoja ulkomaille – jälleen kerran kunnolla siinä onnistumatta.

Ruotsin malli on Norjaa sallivampi. Läheisin länsinaapurimme siirtyi lisenssimalliin vuoden 2019 alusta, joten maan markkinoilla on ollut useampia toimijoita jo yli neljän vuoden ajan. Päällisin puolin siirtymä on ollut onnistunut, joskin monet kasinoyritykset ovat kritisoineet Ruotsin yhden bonuksen periaatetta. Yksittäinen lisenssin hankkinut kasinofirma voi Ruotsissa tarjota asiakkailleen ainoastaan yhden kasinobonuksen, vaikka sillä olisi useita kasinoita markkinoilla.

Virossa on niin ikään käytössä lisenssijärjestelmä. Lisenssejä myöntää Viron vero- ja tullivirasto, jonka lisensoimat kasinot ovat suosittuja myös suomalaisten pelaaja-asiakkaiden keskuudessa. Markkina 1,3 miljoonan asukkaan Virossa on pieni, mutta lainsäädäntö maassa on verrattain sallivaa.

Kaikkea ei vielä tiedetä

Suomalaisen rahapelilisenssin tulevat yksityiskohdat ovat vielä pitkälti hämärän peitossa. Vielä ei esimerkiksi tiedetä, saavatko kotimaan markkinoille pyrkivät pelisivustot jakaa asiakkailleen kasinobonuksia, tai kuinka suuria Suomeen maksettavat lisenssimaksut tulevat olemaan. Hallitusohjelmassa joka tapauksessa linjataan, että “uudistuksessa turvataan mahdollisuus ohjata kulutusta luvalliseen tarjontaan muun muassa markkinoinnin avulla”. Oletettavaa siis on, että pelimainonta tulee jonkin verran lisääntymään.

Hallitusohjelmasta löytyy myös pari vastuulliseen pelaamiseen liittyvää kirjausta. Siinä esimerkiksi todetaan seuraava: “Mahdollistetaan kuluttajalle pelaamisen eston hankkiminen yhdeltä alustalta kaikkiin lisensoituihin palveluihin ja varmistetaan muut tarvittavat pelihaittojen hallintakeinot“.

Vastaava itsensä poissulkeminen pelipalveluista onnistuu Ruotsissa niin sanotun Spelpaus-palvelun avulla. Osa ruotsalaisista asiakkaista tosin ajautuu vähitellen itse-eston hankkimisen jälkeen sittenkin pelaamaan lisenssijärjestelmän ulkopuolisilla kasinoilla. Ruotsalainen järjestelmä ei siis tässäkään mielessä ole aukoton.

Seuraavassa muutama pelaajia varmasti kiinnostava asia, johon ei vielä ole vastausta:

• Saavatko uudet suomalaiset toimijat tarjota asiakkailleen bonuksia?
• Alkaako Veikkaus tarjoamaan asiakkailleen bonuksia kasinopeleihin ja vedonlyöntiin?
• Laajentaako Veikkaus toimintaansa ulkomaille?
• Kuinka moni ulkomainen toimija hankkii suomalaisen lisenssin itselleen?

Lopuksi

Kotimaisessa rahapelikentässä ei ole koskaan aiemmin eletty näin mielenkiintoisia hetkiä. Puhe kaikkien ulkomaisten nettikasinoiden blokkaamisesta ja estämisestä on vihdoin lakannut, ja yhteiskunnassa on otettu askel järkiperäisempään ja loogisempaan suuntaan. Vielä ei tosin kannata huokaista helpotuksesta, sillä nähtäväksi jää, kuinka tasapainoisen järjestelmän päättäjät rakentavat.

Jos Suomen ulkopuolisia toimijoita päätetään rajoittaa liikaa, saattavat ne jättää lisenssin hankkimatta, jolloin verohyödyt valuvat niiden osalta edelleen ulkomaille.

Uusi, osittain lisensoitu järjestelmä on joka tapauksessa luvattu ottaa käyttöön viimeistään 1.1.2026. Siihen mennessä ehtii tapahtuvia vielä paljon – niin hyvässä kuin pahassa.